maanantai 8. helmikuuta 2016

Teemakuun taidetta, kokokuva

Aloitin omakuvani piirtämisen teippaamalla kolme isokokoista ruskeaa paperia peräkkäin. Riisuin vaatteeni ja laitoin maate paperin päälle, hiilellä tein itseni rajat noin suurin piirtein kohdalleen. Tässä piti käyttää molempia käsiä, mutta se on tuttuja juttua.

Taitoin ison arkin pituussuunnassa kahteen osaan, taitoin seuravaaksi paperin kolmeen osaan, näin jäi kuusi erillistä kuvaa omille "sivuilleen". Aloitin vasemmasta jalasta, kaikki muut osat olivat piilossa. Jatkoin kääntämällä auki oikean käteni ja pakarani. Näin jatkoin koko kuvan. En katsonut muita osia kuin vain saadakseni jalkani tai käteni jatkumaan oikeasta kohdasta. En ajatellut, mitä olin muihin osiin piirtänyt tai maalannut. Jokainen olisi oma erillinen itsensä ja tarinansa. Käytin lehtiä avukseni, leikkelin sopivia kuvia osiini. Lähinnä kukkia, mutta myös muutakin. Oikeaa kättäni varten skannasin röntgenkuvan kädestäni, siinä näkyy luussa olevat ruuvit ja metallilevyt.

Mietin jokaiselle ruumiinosalleni oman tehtävänsä. Halusin myös liittää itseeni sairauteni, Kaksisuuntaisen mielialahäiriön, koska se on oleellinen osa elämääni ja vaikuttaa moniin asioihin. Tästä sairaudesta ja muusta elämästäni kerron toisessa blogissani. /http://kulkurit.blogspot.f
Sairauteni kanssa olen nykyään tasapainossa hyvän hoidon ja lääkkeeiden ansiosta, en enää häpeä sairauttani ja uskallan tuoda asian esiin.

Okei, mennään takaisin omakuvaan. Jonnekin minun piti tuo kokonaisuuskin saada. Mietin, miten sen tekisin. Minulla on oma työhuone, taitaa olla kuvia siitä tässä blogissa. Minulla on ovessani muutaman vuoden vanha Aarrekartta. Tuossa kuvassa näkyy selvästi sana MUUTOS. Sopii tilanteeseen oikein hyvin. Tehdään muutos.


Ylijäämätapettia.
"Tapetoin" oven käyttäen fiksusti
niittipyssyä ja Erikeeperiä.


Leikkelin itseni osiin ruskeasta paperista
Liimasin osat tapettioveeni


Viimeistelin työn, niin ettei osien rajoja näkyisi


Viimeistelin kasvoni "meikkaamalla".
On minulla hiuksetkin, mutta minusta¨
tuntuu, että parempi ilman niitä on kuvani.
En osaa niin kauniisti piirtää hiuksia.


Olen suurin piirtein tämän näköinen.
Silmät ovat kyllä kaunistellut tässä kuvassa.
Minulla on myös silmälasit
Kuva ei mielestäni tarvitse niitäkään.


Kuvan korkeus on 170 cm
vaikka olen vain 158 cm.
Joten mittasuhteet eivät ole ihan oikein,
myös tuo, että olen kuvassa ojentanut nilkat, 
tekee lisää korkeutta työhön.

Olkaa hyvä
Tässä olen minä
Asta Marita Lylyoja







15 kommenttia:

  1. Todella hienon teit!! Näit paljon vaivaa, kirjoitit tarinaa mukaan ja nuo koristeet aivan upeita!! On mukava tutustua sinuun Asta! :)
    Olet papukaijemerkkisi ansainnut ja siinä se komeesti koristaakin blogiasi!

    VastaaPoista
  2. Teit ihan niinkuin oli tarkoituskin isolle paperille koko itsesi. Oikein hienosti koristeltu ja paljon koristeellisia yksityiskohtia. Sinulla on paha tuo sairaus, mutta hyvin selviät nähtävästi sen kanssa. Onneksi olkoon omakuvasi on valmis ja papukaijamerkki on saatu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairaus on ollut paha. Kun oikea dg viimein löytyi,oikea terapia ja lääkitys on muuttanut elämäni todella paljon parempaan suuntaan. Olen tyytyväinen elämääni, myös läheiset ovat helpottuneita tilanteestani tänä päivänä.

      Poista
  3. Waude miten huikea omakuva. Ihanat koristeet ja upeat värit.

    VastaaPoista
  4. Vau, tämä on upea. Kauniisti kerrot jokaisessa osassa itsestäsi ja nyt näämme kaikki osaset yhdessä, kokonaisen Astan. Oikein hauska tutustua.
    Hienosti teit upean kokonaisuuden Onnittelut kauniista omakuvasta ja papukaijamerkistä:-)

    VastaaPoista
  5. Hienosti koottu, näin oli aluksi ajatuksenikin. Kerroit itsestäsi kipeitäkin asioita, kuva on kuitenkin toiveikas ja iloisen koristellinen. Onnittelut, olet papukaijmerkin ansainnut!

    VastaaPoista
  6. Upea työ. Sinä olet ihana . Todella taitavaa työtä ja värien käyttöä.Onnea.Papukaijamerkki lentää luoksesi.

    VastaaPoista
  7. No nyt pääsee taas kommentoimaan. Väliin jäi muutama hieno työ, joihin en voinut kommentoida.
    Hieno ajatus tuo ovijuttu. Olet muutenkin nähnyt paljon vaivaa haasteen kanssa. Nostan sinulle hattua sekä työmäärästä että laadusta. Upea ja kiinnostava kokonaisuus.
    KUn näin ensimmäisen kuvasi, se säväytti todella ja olen mielenkiinnolla seurannut työn etenemistä.
    Kiitos tästä elämyksestä ja voimia sairautesi kanssa.
    Minulla on harvinainen sairaus, mutta myös lääkkeillä ja etenkin diagnoosilla olen selvinnyt nyt hyvin.

    VastaaPoista
  8. Olet paneutunut innolla tähän töhön ja lopputulos on mahtava, kaunis ja taiteellinen!

    VastaaPoista
  9. Upea omakuva työ!
    Hyvin puhutteleva.

    VastaaPoista
  10. Tämä on hieno omakuva, minulla ei nyt aika riittänytt tähän haasteeseen, mutta ehken olisi keksinyt edes tapaa kuvata itseäni.

    VastaaPoista
  11. Aivan valtavan hieno! Ihania nuo pienet yksityiskohdat!! Hyvää ystävänpäivää!

    VastaaPoista
  12. Teit niin mahtavan työn tämän haasteen kanssa, että ei voi kuin ihmetellä energisyyttäsi ja taitoasi. Tässä on kaikkea elämääsi ja sinua. Ei meistä kukaan ole täydellinen ja sairauksille ei voi mitään, niitä tulee jos ne on tullakseen. Onneksi lääketiede auttaa siinä asiassa. Kiitos tästä :-) Onnea, olet papukaijamerkin ansainnut!

    VastaaPoista
  13. Tosi upea omakuva!
    Olet niin paljon töitä tehnyt sen kanssa, että ansaitsetkin papujkaijamerkin!
    Mä en ole vielä edes jaksanut miettiä, miten haasteen toteuttaisin.
    Taitaa nyt mulle jäädä väliin tää yksi.

    VastaaPoista

Kiitos käynnistäsi