tiistai 18. syyskuuta 2018

Teemakuun kollaasi. Syyskuu kollaasi ja yksi kuutio vettä

Alussa oli Vesi - niin, se oli tämän kuun teema. Tartuin aiheeseen erilaisten kokeilujen kautta. Alussa en tiennyt mtä tästä lopulta syntyy. Tein kuusi suurinpiirtein samankokoista levynpalaa, sanon suurinpiirtein, koska ne eivät ole mitenkään millimetrin tarkkuudella leikattuja, kuten lopussa huomasin. 

Kokeilujeni myötä alkoi kehittyä visio siitä, mitä näistä leyvistä lopullisessa muodossaan tulee olemaan. Mutta ensin kollaasi näistä töistä.





Minulle siis kehittyi visio, en laita näitä seinälle tauluiksi vaan kokoan ne muulla tavalla. Kootessani tajusin, että olisi pitänyt tietää jo alussa mitä olen tekemässä. Jälkiviisaus on se paras viisaus. Silti onnistuin tekemään SEN, Kuution.

Liimapyssyliimalla liimailin ensi laatikon, sitten pohjat. Pohjista tietenkin jäi raot irvistämään, juuri tämän millimetrien tarkkuuden puuttuessa. Ei haittaa, nythän voin viimein käyttää sitä paperia, jota en yhteenkään levyyn käyttänyt. Liimasin siis jokaiseen saumaan paperinarua. Ja kappas, minulla on kuutio vettä, esine jolla ei tee yhtään mitään. 

Kas tässä, Kuutiollinen Vettä.













Ja heippa, siellähän on minun tekemä Iloinen Papukaija
Kiitos

maanantai 17. syyskuuta 2018

Teemakuun kollaasi. Syyskuu 6

Viimeinen vesiteos tuotti jo tuskaa. En millään meinannut saada ideaa, millaisen ja mistä materiaaleista sen tekisin. Kokeilin kaikenlaista, mietin kaikenlaista, paperia, villaa, lankaa, helmiä, paljetteja. Mikään ei tuntunut uskottavalta eikä mieleiseltä. Viimein päädyin lasiin. Etsin joka paikasta tiettyjä lasikiviä, joita tiedän minulla olevan, kirkkaita, värittömiä pieniä lasikiviä. Vaan eipä niitä missään ollut, löysin kuitenkin värillisiä lasikiviä, ja osa niistä on sinisiä. Koska sinistä on minun vesiteokseni tähänkin saakka olleet, sininen sai kelvata tähänkin.

Ensin pohjustin levyn gessolla, johon olin lisännyt hiukan sinistä akryylimaalia. Enkä vain pohjustanut, vaan mätin sitä läjäpäin levylle. Paksusti ja epätasaisesti.

Lasikivet pudottelin seokseen, nehän liimaantuvat gessoon. Laitoin myös muutaman pienen simpukankuoren mukaan. Ja tässä tämä uusin ja viimeinen teokseni on. (Vai onko viimeinen, se jää nähtäväksi)









Tulossa on vielä kollaasi ja YLLÄTYS. Joten odotelkaa seuraavaa postausta aiheesta VESI.

tiistai 11. syyskuuta 2018

Teemakuun kollaasi. Syyskuu 5

En ole ollenkaan tyytyväinen edelliseen teokseeni, olisi pitänyt unohtaa kangasidea, mutta tehty mikä tehty. Sen sijaan päätin siirtyä takaisin vähän perinteisempään taideuotoon, jos tätä nyt mitenkään voi siksi kutsua.

Otin käyttöni uudelleen sahajauhot, tällä kertaa värjäämättömään. Liiman avulla tein sahajauhosta kehän levylle. Kuvaa ehkä hiekkarantaa. Keskiosan maalasin sininellä akryylivärillä. Sen kuivuttua maalasin päälle Crystal Glitteriä. Yhtä asiaa olen tässä pohtinut. Miksi vesi useinmiten kuvataan sinisellä värillä? Eihän vedellä ole väriä ollenkaan? 

Tässä nyt kuitenkin on pieni lätäkkö, lampi tai järvi. Kimaltaa joko auringonpaisteessa tai on syksyisen jäinen pinta.









maanantai 10. syyskuuta 2018

Teemakuun kollaasi. Syyskuu 4

Tämänkertainen vesiteos oli jo hankalampi kehitellä, ja vielä pitäisi tiristää kaksi tämän jälkeen. Ideat alkavat olla vähissä, tai en halua toteuttaa niitä keksimilläni keinoilla. Pitäisi olla jotain aivan uutta ja omituista. En tiedä tuliko tästä tarpeeksi omituista.

Kangas, kehittelin kangasideaa, hylkäsin sen moneen kertaan. Mietin uudelleen, idea tuntui vanhalta ja kulahtaneelta. Kangas on liian helppo materiaali. Tällaisen sain kuitenkin lopulta aikaiseksi.

Materiaali, vuorisilkkiä/vuorikangasta, miten asian haluaakin ilmaista. Löytyy mm. sinistä, turkoosia ja valkoista. Erikeeperliima on aina vain hyvä sidosaine. Vettä ja liimaa, vuorisilkistä leikattuja paloja. Ne liotetaan liimaseoksessa. Mytätään levyn palalle miten sattuvat menemään. Sitten vain odotellaan taas kuivumista.









Siitä nyt saattaa hyvällä mielikuvituksella
kuvitella jonkinlaisen veden
aaltoineen ja kuohuineen



Sukkaongelma, yksi sukka, kaksi sukkaa...

Minulla on villasukkaongelma, jonka päätin ratkaista.

1 Villasukkalaatikossa on paljon erilaisia villasukkia, joista saattaa parin toinen sukka olla hukassa.

2 Villasukan toinen pari saattaa olla rikkinäinen

3 Koira on saattanut saada hampaisiinsa toisen sukan ja silloin se on mennyttä sukkaa. Kuva alla.




Ratkaisu näihin ylläoleviin ongelmiin on se, että neulon useamman sukan täysin samalla "kaavalla", yhtä paljon silmukoita, sama pituus/kerrosmäärä. Raidoitus samanlainen kaikissa jne. 

Minulla oli yli kaksi kerää seiskaveikan auroralankaa. Paljon erivärisiä seiskaveikan muita lankoja pieniä määriä.

Jokaisessa sukassa toisena raitavärinä käytetään Auroraa, ja toisena jotain muuta. Resoreihin tein minipalmikot, joka neljäs kerros. Myös väri vaihtuu neljän kerrokse jälkeen. 

Koska toinen noista sinikeltaisista on vielä käyttäkelpoinen, tein yhdeksän sukkaa. Nyt ei ole väliä mitkä sukat osuu käteen villasukkalaatikosta, aina on samankokoinen kumpikin sukka, vaikkakin väritys erilainen. Erilaisuus on erinomaista. Minun mielestäni.




perjantai 7. syyskuuta 2018

Teemakuun kollaasi 3

Sarjani Omituiset Kokeilut jatkuu. Onko kenellekään tullut mieleen käyttää kissanhiekkaa taideteoksissa? Epäilen ettei ole, vaan minullapa tuli mieleen, kun vaihdoin kissoilleni uuden hiekan. Sitä ei varsinaiseksi hiekaksi voi sanoa, jotain silicaa se on. Valkoista läpikuultavaa ja hyvin kosteutta imevää (myös hajut pitää poissa). 

No niin, itse työhön sitten. Taas vettä ja tällä kertaa liottelin vedessä sinistä vesivärinappia. Hiekka veteen, imi kaiken veden (ja värin tietysti). Hiekka sanomalehdelle kuivumaan. Hiekka osittain melko suuria kiteitä, joten otetaanpa lihanuija käyttöön ja hakataan hiekkaa pienemmäksi.

Levylle kerros gessoa, märälle pinnalle hiekkaa ja ei muuta kun odotellaan kuivumista. Tietenkin hiekka imi kosteaa gessoa, joten suihkutin liimasprayta levylle ja lisää hiekkaa vaan pintaan. Tämä teos voisi olla talvinen vesi, jäätä ja lunta. 

Kolmas:











torstai 6. syyskuuta 2018

Teemakuun kollaasi. Syyskuu 2

Toinen "vesiteos" tarvitsee esivalmisteluja. Olen joskus kauan, kauan aikaa sitten ostanut jostain askarteluliikkeestä sahanpurua, kyllä, purkitettua sahanpurua. Minulla on värjäämätöntä, punaista ja vihreää sahanpurua. Vaan ei ollut sinistä. 

Siispä tehdään sinistä. Tilkka vettä ja muutama tippa kankaanpainantaan tarkoitettua väripigmenttiä, tällä kertaa eri sininen kuin ensimmäisessä työssäni. Sahanpurua väriliemeen,purut paperin päälle kuivumaan.

Työstetään levyä, ensin kerros valkoista gessoa, kevyesti sinistä akryyliväriä. 

Sahanpurujen kuivuttua tehdään niistä "puuroa" Erikeeper-liimaan. Taputellaan puuro levyn päälle epätasaisesti, ripottelin hiukan vihreää ja punaista sahanpurua päälle. Sitten taas odotellaan kuivumista. Erikeeper on siinä mielessä hyvä liima, että se kuivuessaan muuttuu värittömäksi. Hiukan Medio Brillantatea sinne tännä antamaan lisäkiiltoa "vedelle". En tiedä missä tämän näköistä vettä voisi olla, mutta kokeilu oli mielenkiintoinen.

Toinen:
sahanpurua



värjättynä



gesso



hiukan sinistä akryyliväriä



sinistä sahanpurua


liimaa


"puuroa"



työ märkänä



työ kuivana





tiistai 4. syyskuuta 2018

Teemakuun kollaasi. Syyskuu 1




Teemakuu 40 - ja alussa oli...

Kesän jälkeen jatkamme taas kuukauden teemoilla.  Aloitetaan syys peruselementistä, tulkinta vapaa. 

TEEMA 40.
Ja alussa oli VESI, 

Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet luovuudesta innostuneet, hauskaa syyskuuta jokaiselle.



Miten kuvata/kuvailla vesielementtiä? Minkälaisin välinein/värein/materiaalein?
Minulla on iso kovalevyn pala (kai se on kovalevyä nimeltään), leikkasin siitä kuusi samankokoista palaa, 15x15 cm. Yritän saada jokaiseen kuvailtua veden olemusta erilaisia tapoja kokeilemalla.

Ensimmäinen:

Gessoa ja kankaanpainantaan tarkoitettua väripigmenttiä. Gessoa suoraan levylle läjä, levitetään palettiveitsellä hieman, tiputellaan sinistä pigmenttiä sinne tänne ja taputellaan seosta palettiveitsellä koko levylle. Väriä ei siis sekoiteta gessoon kunnolla. Koska gessoa on osittain paksujakin kohtia, kuivuminen vie hiukan aikaa. Kuivuessaan gesso muuttuu mattapintaiseksi, mutta minullapa on keino se saada kiiltämään. Maimerin Medio Brillantante. Myös väritön lakka käy. Pieni taulu on oikeinpäin vaikka sitä kuinka kääntelee.