tiistai 31. tammikuuta 2017
torstai 26. tammikuuta 2017
torstai 19. tammikuuta 2017
keskiviikko 18. tammikuuta 2017
tiistai 17. tammikuuta 2017
Tammikuun teema, Numero 2/2
Neljä Neliötä
Elämässäni on tapahtunut
iso muutos
Edellinen numerosarja
siitä jo kertoikin
Kokoilen vieläkin
palasia itsestäni
Näiden tekemiseen
tarvitaan
Kärsivällisyyttä
Keskittymiskykyä
Meditointia
lauantai 14. tammikuuta 2017
keskiviikko 11. tammikuuta 2017
Tammikuun teema, Numero, Kollaasi
Hetkiä matkaltani itseeni
Haluan kertoa tästä sarjasta nyt enemmänkin. Sen tekemisestä ja "tekniikasta".
Tämä matka on todellinen, kaikki tapahtumat joista kerron tarinoissani, on tapahtunut tosielämässä. Tietenkin kerron asioista hienostuneesti tarinankerronnan avulla. Tapahtumien aikoja en paljasta, mutta sen voi sanoa, että lähimenneisyydessä mennään. Sain itseni melko sekaisin näitä asioita pohtiessani, yrittäessäni päättää mihin suuntaan lähden.
Tekninen osuus. Jokaisen kuvan yhteyteen olen kirjoittanut oman tarinan, joka siis löytyy Linkin takaa. Viisi ensimmäistä teosta; Olen kirjoittanut sillä hetkellä eniten mieleni päällä olevasta asiasta tai tilanteesta Kultalankaa ja hopeareunoja-blogiini.
Minulla on paljon vanhoja töitä, jotka ovat harjoiltemia, keskeneräisiä tai muuten vain hylättyjä. Jokaisen tarinaan löytyi sopiva teos. Sellaisenaan en toki käyttänyt, vaan muokkasin kuvaa (en digitaalisesti), lisäsin tarinaan sopivaa materiaalia, maalasin jotain lisää tai piirtelin.
Jostain mielen sopukoista syntyi idea; otan kirjahyllystäni kirjan, avaan sen ja siltä aukeamalla tulee jotain, joka sopii sekä tarinaan että kuvaan. Ja näin kävikin joka kerta. Täysin intuitiivista toimintaa, johon uskon täydellisesti.
Eli lyhyesti sanoen, lue linkin takana oleva tarina, sen jälkeen tutustu teokseen, lopuksi lue kirjasta kopioitu pieni teksti. Nämä kolme osiota ovat Kokonaisuus. Kirjoitin tämän saman "ohjeen" teemataide-blogin kommenttiosioon, mutta kaikki eivät sitä varmaan ehkä ole lukeneet. Joten, jos et ole huomannut lukea kuvien kohdalla linkin takana olevaa tekstiä, käy uudelleen katsomassa ne. NE nimittäin ovat oleellinen osa teostani, teksti avaa lisää teoksen kuvaamaa maailmaa.
Kuudes teos. Tämä teos on alusta saakka tehty tätä varten. Aloin kokoamaan itseäni konkreettisesti. Samalla pohdin aiempia tekstejäni. Sydäntä pikkutarkasti kuvioidessani syntyi vähitellen myös tarina. Tein aamusta iltaan saakka tuota sydäntä, koko päivän. Illalla kun sydän oli valmis, oli myös tarina sen synnystä muodostunut. Kirjoitin siis tarinan, kuvasin työni ja siinä vaiheessa jo tiesin, mistä kirjasta ja mitä sieltä haluan liittää mukaan. Olen tuon kirjan lukenut varmaan kymmeniä kertoja, osaan sen lähes jo ulkoa. Ja voin rehellisesti sanoa, tätä teemaa aloittaessani olin todella rikki ja romuna. Tämän oli oikea matka itseeni ja asioihin jotka olivat painamassa mieltäni. Sydäntä piirrellessäni tunsin oikeasti eheytyväni pala palalta.
Joten, tämän kaiken paljastaessani, voitte tutustua sarjaani uusin silmin jos niin haluatte. Oikeastaan jopa toivon sitä. Olisi myös kiva saada toiseenkin blogiini kommenttia, mikäli jotain herää mielessänne kyseisistä teksteistä.
Kiitos kaikille jotka ovat olleet mukana tällä matkalla.
Tässä vielä kirjat joista pieniä osia jokaisen työn kohdalla.
(Nyt varmaan jaksan perehtyä paremmin muidenkin Numero-töihin, kun sain itselleni tämän matkan päätökseen)
tiistai 10. tammikuuta 2017
Tammikuun teema, Numero, 6
Yksi ynnä yksi voi olla ikuisuus
Linkki tarinaan:Hetki itselle
Kirja Silta yli ikuisuuden, Richard Bach, sivut 210 ja 335.
" - Jos me muutumme eri suuntiin, meillä ei tietenkään voi olla yhteistä tulevaisuutta, hän sanoi. Uskon että kahden ihmisen on mahdollista muuttua yhdessä, kasvaa yhteen ja rikastuttaa toisiaan sen sijaan että vähentäisivät toisiaan. Yksi ynnä yksi voi olla ikuisuus, jos otetaan ykköset! Kun toinen kiskoo toista alas, vaikka tämä haluaisi kohota kuin ilmapallo, heistä tulee toisilleen pelkkä riesa. Olen aina miettinyt, millaista mahtaisi olla jos sekä mies että nainen haluaisivat kohota kuin ilmapallot!" (s.210)
" - Sieluntoveri on ihminen, joka jakaa syvimmän kaipuumme ja suuntavaistomme. Kun kumpikin olemme ilmapalloja ja yhteinen suunta on ylös, olemme todennäköisesti löytäneet oikean ihmisen." (s. 335)
maanantai 9. tammikuuta 2017
Tammikuun teema, Numero, 5
Tsiljoona sirpaletta
Linkki tarinaan: Revittyjä hetkiä
(alkuperäinen kuva vasemmalla, muut muokattuja)
Tämänkertainen teksti on kirjasta Silta yli ikuisuuden, Richard Bach. Sivu 182
"Satoja kertoja olin varoittanut yleisöäni: " Olkaa varuillanne, jos joku sanoo rakastavansa teitä!" Eikä kuulijoiden toki tarvinnut vedota vain minuun sanoihini, jokainenhan näki saman omassa elämässään: Vanhemmat pieksivät lapsiaan huutaen, että rakastivat näitä; vaimot ja miehet murhasivat toisiaan sekä sanoilla että ruumiillisesti veitsenterävillä riidoilla toisiaan rakastaen. Alituisia romahduksia, ikuista toisen halventamista, aina rakkauden nimissä. Säästyköön maailma sellaiselta rakkaudelta. Miksi niin lupaava sana on naulittu pakon ristipuuhun, kruunattu velvollisuuksien orjantappuroilla, hirtetty teeskentelyyn ja kuristettu tottumuksilla? "Jumalan" ohella "rakkaus" on jokaisen kielen kovimpia kokenut sana. Korkein arvostuksenosoitus ihmisten kesken on ystävyys, ja kun rakkaus astuu näyttämölle, ystävyys kuolee"
sunnuntai 8. tammikuuta 2017
Tammikuun teema, Numero, 4
Vuoksesi vuodatin
Tällä kertaa käteeni osui kirja Myrskyn silmässä. Päivä Jeesuksen elämässä. Kirjoittanut Max Lucado. Kirja aukesi aukeamalta 72-73.
Toisella puolella ovat aikaasi ja energiaasi vaativat pyynnöt. Ne kutsuvat. Ne kehuvat. Ne ovat päteviä ja hyviä. Hienoja tilaisuuksia saada asioita aikaan. Jos ne olisivat pahoja, olisi helppo kieltäytyä. Mutta ne eivät ole, joten on helppo järkeillä.
Toisella puolella ovat sinun maailmasi rakkaat ihmiset. He eivät kirjoita sinulle kirjeitä. He eivät pyydä sinua varaamaan aikaa kalenteristasi. He eivät tarjoudu maksamaan kulujasi. He eivät käytä sellaisia sanoja kuin tapaaminen, neuvottelu tai liikelounas. He eivät halua sinua sen vuoksi, mitä voisit tehdä heidän hyväkseen. He haluavat sinut sen vuoksi, mikä sinä olet.
torstai 5. tammikuuta 2017
Tammikuun teema, Numero, 3
Noin 20 vuotta
Tällä kertaa avasin kirjan nimeltään Alkoholismi, kirjoittaja Marty Mann. Koska olen edelliset tekstit valinnut vain avaamalla kirjan, toivoen kyseisen aukeaman antavan sopivan tekstin, niin tein nytkin. Kirja aukesi aukeamalta 116-117. Siellä on tällaista tarinaa, josta kirjoitan osan.
Heillä oli viime yönä ollut "sadannes" yhteenottonsa, ja sen aikana oli Dave herättänyt ja pahasti pelästyttänyt lapsetkin. He eivät tunteneet tavallisesti hiljaiseksi ja ystävälliseksi isäkseen tuota kovaäänistä, raakaa, punoittavaa ja tukka hajallaan olevaa miestä, joka oli hätistellyt heidät hereille kovasti pöyhistellen muka hellyyttä osoittaakseen. Jumalan kiitos, lapset olivat vielä niin nuoria - ja kahden ja puolen sekä viiden ikäisinä unohtaa kaiken pian. Mutta hän ei saisi sallia sen tapahtuvan enää toiste. Hän oli uhannut ottaa lapset mukaansa ja jättää miehensä. Ja tänäkin aamuna, kun mies vapisevana makasi vuoteessaan pystymättä nousemaan ja partaansa ajamaan, hän oli jälleen kerran soittanut miehensä toimipaikkaan ja kertonut vanhan tarinan miehensä kroonillisesta "vatsakivusta". Hän saattoi suorastaan nähdä epäilyksen häiveen konttoripäällikön kasvoilla tämän julkituodessa osanottonsa ja kehottaessa Marya "pitämään hyvää huolta Davesta".
keskiviikko 4. tammikuuta 2017
Tammikuun teema, Numero, 2
Kahdestaan
Kaksi elämää
Kaksi totuutta
Kaksi valhetta
Linkki tarinaan: Pimeän hetket
Avasin jälleen kirjani Kuuntele tunteitasi. Kirjasta avautui sivu 64.
Kieltäminen
Monet meistä on kasvatettu ajattelemaan, että tunteet ovat haitaksi, elleivät suorastaan vaarallisia, ja ne täytyy pitää piilossa. Jos koemme jonkin äkillisen tunteen, yritämme tietoisesti pitää itsemme koossa. Saman ankaran neuvon annamme kaikille, jotka näyttävät horjuvan. Tällainen suhtautumistapa yrittää kieltää tunteiden olemassaolon.
maanantai 2. tammikuuta 2017
Tammikuun teema, Numero, 1
Yksin
Linkki tarinaan: Varastettuja hetkiä
Avasin ensimmäisen kirjan joka osui käteeni kirjahyllystäni. Kirja on Kuuntele tunteitasi, kirjoittaja Myra Chave-Jones. Kirja avautui sivulta 116, ja kuinka sopivasti iskikään tämän teoksen kanssa teksti, joka kuuluu näin:
Rakkaus
Rakkaus ei aina ole sellainen helppo, ilahduttava kokemus, joksi sen kuvittelemme. Kun rakastamme toista ihmistä syvästi ja henkilökohtaisesti, meistä tulee hyvin haavoittuvia. Kaikki kätkekyt pelot, tarpeet ja heikkoudet nousevat pintaan yhdessä vahvojen puoliemme kanssa. Tunteiden alttiiksi asettaminen on usein vaikeampaa kuin fyysinen antautuminen. Tutut epäilykset ovat heti vastassamme: Hyväksyykö hän minut vielä, jos sanon...? Uskallanko luottaa häneen koko painollani...? Ihmeellinen ilo, jota tunnemme havaitessamme askel askeleelta, että todella on turvallista luottaa yhä syvemmin, on parantavimpia kokemuksia mitä meillä voi olla. Sitä on rakkaus. Vastaavasti se havainto, että luottaminen ei ole turvallista, johtaa yhtä voimakkaaseen pettymykseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)