Olen vähän jäljessä kalenterini kanssa. Mutta ei haittaa. Eilen oli vuorossa kirjoittaa rakkauskirje itselle, tein sen vasta tänään. Liimasin palan jouluista paperia kirjan sivulle, peitin hieman gessolla. Liimasin sanan Rakkaalle ja kuvan jossa kaksi lasta sivulle. Kirjoitin itselleni kirjeen.
Rakkaalle
Minulle itselleni!
Minä olen saanut elää vauhdikasta elämää. Olen kulkenut monien vaikeuksien ja murheiden läpi. Olen selvinnyt kaikesta enkä ole koskaan luovuttanut, vaikka välillä onkin ollut hankalaa. Olen saanut nähdä lasteni kasvavan ja lähtevän tekemään omaa elämäänsä. Olen saanut olla heidän tukenaan. Ja he ovat tukeneet minua. Olen saanut rakastaa, olen nähnyt kuolemaa, mutta olen selvinnyt niistäkin. Tänään olen onnellisempi kuin koskaan. Osaan pärjätä niillä keinoilla joita olen elämäni aikana oppinut. En tiedä kuinka paljon vielä ehdin kokea ja nähdä, kaikki tulevakin on vieläkin seikkailua. Elän, rakastan, olen onnellinen. Asta
9.12-20
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistäsi